Why do we sacrifice so much energy to our art? Not in order to teach
others but to learn with them what our existence, our organism, our personal and
unrepeatable experience have to give us; to learn to break down the barriers
which surround us and to free ourselves from the breaks which hold us back, from
the lies about ourselves which we manufacture daily for ourselves and for
others; to destroy the limitations caused by our ignorance and lack of courage;
in short, to fill the emptiness in us: to fulfill ourselves. Art is neither a
state of the soul (in the sense of some extraordinary, unpredictable moment of
inspiration) nor a state of man (in the sense of a profession or social
function).
Jos unohdetaan tuosta sana taide ja tulkitaan sen tarkoittavan jotain käsityöammatin tapaista puuhastelua, muuttuu koko ajatus aika mielenkiintoiseksi. Ja jos uskotellaan itsellemme että G tarkoittaakin elämää ihan sellaisenaan, hauskana sosiaalisena kokeiluna, alkaa tosta tekstistä löytyä sisältöä.
Näinhän se on, ihmiset käyttävät käsittämättömästi energiaa täyttääkseen jonkin ihmeellisen kolosen tai lokeron tällä pallolla. Ja sitten tuo koko älytön puuhastelu pitää hoitaa himaan käsittämättömällä perse-edellä-puuhun mentaliteetilla. Mitä hankalammin, sitä paremmalta tuntuu perillä ei missään. Tajuton ameeba on ehkä sittenkin oikeassa...
Koko pätkä osoitteessa:
http://owendaly.com/jeff/grotows2.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti