Kolmen vuoden jälkeen... Tän on pakko olla jonkinmoinen blogostanian ennätys ;-)
Sorry te jotka ette tätä seuraa, seuraavaa päivitystä saatte odottaa kaksi vuotta. Miltä tuntuu elää informaation valtatien bussikaistalla?
Paljon on ehtinyt tapahtua... avioeron kynnyksellä, teatteriharrastus on tauolla toistaiseksi, joskin olen jo ehtinyt miettiä seuraavaa siirtoa silläkin elämän saralla. Yritystoiminnan aloitin uudestaan, kuuden vuoden tauon jälkeen senkin. 16. syyskuuta minusta tuli arvonlisävelvollinen ja alan maksamaan ihan ite omat ennakkoni. Ihmeellistä että verojen maksaminenkin voi tehdä ihmisen onnelliseksi...
Mitä tule elämään yleensä, lukaisin pitkän tauon jälkeen vanhat kirjoitukset ennen kuin aloitin tämän uuden. Jotenkin lohduttavaa että edes jälkeenpäin pystyy katsomaan itseään silmiin. Oireilua on ollut ilmassa paljon jo vuosia aiemmin. Kenen vika lienee, kuka tietää? Tuskin kummankaan, olen melko varma että on vain olemassa keskenään epäyhteensopivia ihmisiä, joiden ei koskaan olisikaan pitänyt kohdata toisiaan. Toisinaan nämä keskenään risteävät tiet kääntyvät saman suuntaisiksi ja jatkavat eteenpäin. Se tosiasia, että tiet edelleen ovat keskenään risteäviä, ei silti häviä mihinkään. Ja aikanaan saattaa johtaa näiden teiden eroamiseen, kuten meillä kävi. Mene ja tiedä, tuskin tästä kukaan viisaammaksi tulee.
Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin. Jotenkin tää kolmen vuoden päivitystahti tuntuu sopivalta. Joten teille lukijoille, joita ei ole, toivotan hyvää yötä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Ja sisko(i)lle terveisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti